sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Haialtaaseen verta vuotavan haavan kanssa

Suunnittelin pääseväni viimeistään maanantaina lenkille, mutta nilkka vihoittelee edelleen niin, että se taitaa jäädä haaveeksi. Onneksi kaloreiden pitäminen alhaalla ilman liikuntaa ei ole tuntunut hankalalta, ainakaan toistaiseksi. Vaakakin on toistaiseksi sitä mieltä, että olen tehnyt jotain oikein. Mutta lenkki tietenkin pienentäisi ympärysmittoja kaloreihin katsomatta, piristäisi ja nostaisi peruskuntoa. Mutta parempi istua kiltisti kotona ja odottaa, että se paranee kunnolla. Eilen kävin katsomassa serkkuni vastasyntynyttä ja samalla hiukan kaupassa ja nilkka oli heti paljon kipeämpi kuin normaalisti. Huomasin myös, että nilkuttaminen alkoi särkeä myös toisen jalan polvea, yritä siinä sitten miettiä, kumpaa jalkaa pitäisi varoa.

Paino on tällä viikolla tippunut ihan mukavasti, tosin vajetta onkin huomaamatta tullut sen verran, että sietääkin tippua. Huomasin muuten eilen kun kyläillessä tuli syötyä muuta kuin oman kaapin antimia ja hiilihydraatit nousi sataan normaalista seitsemästäkymmenestä, olin illalla nälkäinen kuin susiemo. Kun hiilihydraatit pitää alhaalla, näläntunnetta ei kerta kaikkiaan tule. Eilen oli pakko vetäistä wokkivihannessettiä yöpalaksi. Toisaalta olen kyllä syönyt aika huonosti viimeaikoina, eikä eilen koko päivänä normaalista kalorimäärästä huolimatta tullut syötyä kunnon ruokaa, että teki ihan hyvää syödä hiukan reilummin.

Chocolate Muffin And Measuring Tape by Grant Cochrane

Olen muuten hirveän hyvin pystynyt kieltäytymään herkuista. Meillä on esikoisen synttärisuklaata jääkaapissa, enkä ole edes ajatellut haluavani sitä, vaikka rakastan suklaata kaikissa muodoissaan. En sortunut konvehteihin, enkä kekseihin enkä pulliin eilen kylässä, vaan pyysin kiltisti banaanin. Hyvä minä! Hieman hirvittää, miten ensi viikonlopun laivareissulla mahtaa tapahtua, mutta onneksi menen sinne isoäitini, enkä ystävien kanssa, niin ei tule ainakaan alkoholista kaloreita. Mutta isoäitini tuntien, ruokapöydissä tulee istuttua hartaasti, mutta toisaalta buffetit notkuvat kaikkia ihania terveellisiä herkkuja, että tuskin sorrun mihinkään aivan typerään. Ja jos painoni on laskenut ensi viikolla yhtä hyvin kuin nyt, olen ansainnut jälkiruoan ja lasin viiniä ;)

Jos sitä sitten ryhtyisi miettimään tämän päivän ruokapuolta. Meillä ei kaapissa taida olla muuta kuin keräkaalia kahdessa värissä, joten on kai pakko mennä kauppaan. Pitänee syödä jotain ensin, nälkäsenä kauppaan meno kun ajaa samaa kuin haialtaaseen sukeltaminen verta vuotavan haavan kanssa.

Ei kommentteja: